Lemmikin itsehoito

Lääkekaappiin kannattaa varata myös lemmikkien hoitoon tarkoitettuja valmisteita, koskaan ei voi tietää milloin koiralle tai kissalle iskee esimerkiksi vatsatauti tai koira lenkillään satuttaa itsensä johonkin. Apteekistamme löydät tuotteet useimpiin lemmikin vaivoihin ja henkilökuntamme auttaa mielellään.

Suositus on, että aikuiset lemmikit madotettaisiin kaksi kertaa vuodessa ja aina viikkoa-kahta ennen rokotuksia tai aina sisäloistartuntaa epäillessä. Metsästävät tai paljon metsässä vapaana kulkevat koirat ja kissat kannattaa madottaa neljä kertaa vuodessa. Matolääkkeet tehoavat vain sillä hetkellä sisällä oleviin loisiin, joten uusi tartunta on mahdollista saada melkein heti hoidon jälkeen. Tämän takia on tärkeää madottaa kaikki samassa asunnossa asuvat lemmikit samaan aikaan, etteivät juuri hoidetut saa uutta tartuntaa hoitamattomilta.

Matolääkettä valittaessa kannattaa ottaa huomioon lemmikin elinympäristö. Kotona asuvalla kissalla, joka syö vain kaupan kissanruokia on todella pieni riski saada loistartuntaa kuin pääasiassa ulkona asustavalla ja metsästävällä lajitoverillaan. Tällöin ulkokissalle kannattaa valita laajakirjoisempi matolääke kun kotikissalle riittä suppeampi vaihtoehto.

Matolääkkeitä löytyy tablettina sekä tahnana, on kerta-annoksena sekä useampana päivänä
annetavia vaihtoehtoja.

Ulkoloiset ovat enemmän ongelma kesäisin, jolloin lemmikkiä voi häiritä punkit, kirput, täit
ja väiveet. Punkkeja tavataan nykyään ihan kaupunkien nurmialueiltakin, joten pelkkä kaupungissa asuminen ei suojaa mahdolliselta tartunnalta. Myös lemmikki voi sairastua borrelioosiin ja punkki voi kulkeutua sisälle ja seuraavaksi tarttua ihmiseen, joten punkkikarkotteen käyttö on sekä ihmisen että eläimen etu. Myös muilta koirilta on mahdollista saada esimerkiki kirppu- tai täitartunta, mikä kannattaa ottaa huomioon
esimerkiksi koirapuistossa käydessä.

Kissoille ja koirille löytyy ulkoloisten ehkäisyyn ja karkotukseen pantoja sekä paikallisvaleluliuoksia. Kaikki valmisteet eivät sovi kissoille tai tiineille nartuille, joten näissä tapauksissa kannattaa varmistaa valmisteen sopivuus omaan käyttöön. Varsinkin jos samassa asunnossa asuu sekä koira että kissa.

Lemmikin korvat kannattaa puhdistaa vain jos ne ovat likaiset. Jos korva punoittaa, arastaa, erittää ja haisee ja koira vähän väliä ravistelee päätään tai rapsuttaa korviaan voi kyse olla korvatulehduksesta ja eläin kannattaa käyttää eläinlääkärillä. Kahvinporomainen erite korvassa voi taas viitata korvapunkkiin, jonka hoitoon löytyy reseptivapaa korvatippa apteekista.

Terveet silmät ovat kirkkaat, kosteat eivätkä rähmi. Tarvittaessa silmät voi puhdistaa esimerkiksi lemmikille tarkoitetuilla silmänpuhdistusaineilla tai ihan keittösuolaliuoksella. Rähmivät, punoittavat silmät viittaavat tulehdukseen, jolloin kannattaa eläin vielä eläinlääkärille.

Lemmikki kannattaa totuttaa pienestä pitäen hampaiden hoitoon, koska säännöllisellä hampaiden harjouksella (vähintään pari kertaa viikossa) pystyy ehkäisemään hammaskiven muodostumista ja täten "ylimääräisiä" eläinlääkärikäyntejä.
Aikuinen lemmikki on harjauksesta huolimatta hyvä käyttää eläinlääkärillä kerran vuodessa hammastarkastuksessa.

Apteekista löytyy eläimille tarkoitettuja hyvänmakuisia hammastahnoja sekä suuhygienian ylläpitoon purupaloja, suuvesiä sekä suugeelejä.

Eläimen voi pestä aina kun se on likainen. Pesuun käytetään eläimille suunnattuja shampoita, koska ihmisille suunnatut shampoot pesevät eläimen iholla luonnollisesti olevan rasvan pois. Apteekista löytyy pesuaineita herkälle iholle sekä lievien iho-oireiden (ärsytysten, lievien tulehdusten, kuivan ihon) hoitoon.

Koiran äkillinen mahasuolikanavan tulehdus ilmenee akuuttina oksentelua tai ripulina. Oksentamista edeltää yleensä pahoinvointi, levottomuus, ja vatsakouristukset. Akuutti ripuli alkaa äkillisesti ja loppuu nopeasti, uloste on vetistä tai limaista, joskus veristä. Kirkas punainen veri tulee yleensä suolen loppupäästä, johtuen esimerkiksi suolen ärtymisestä ripulissa tai myös mahdollisesti syödyn oksan jämät voivat aiheuttaa pientä verenvuotoa.

Syitä vatsavaivoihin voi olla esimerkiksi nopea ruokinnanmuutos, pilaantunut ruoka, lääkkeet, virukset ja bakteerit. Taudin hoito on oireenmukainen tukihoito, jos lemmikin yleistila on normaali (lemmikki on virkeä, ei kuumetta).

Oksentelu-ripulitaudissa suoliston bakteerikanta on häiriintynyt ja tauti paranee vasta, kun bakteerit on saatu tasapainoon. Apteekista löydät eläimille suunnatut maitohappobakteerit tuotteet tasapainottamaan suolen omaa bakteerikantaa.
Saatavilla on myös valmisteita jotka sitovat suolistosta haitallisia bakteereita ja kiinteyttävät suolen sisältöä.

Aikuista koiraa voi paastottaa hetken aikaa, jolloin ruuansulatuskanavan annetaan rauhoittua. Aluksi annettu ravinto pitäisi olla mahdollisimman kevyttä ja hyvin sulavaa (riisiä, raejuustoa, keitettyäa kanaa, kalaa tai naudanlihaa) ja se annetaan pieninä annoksina useita kertoja päivässä. On huomattava että lemmikki joka on tottunut syömään esimerkiksi vain nappuloita, voi pelkkä riisi-kanaseos laittaa vatsan sekaisin. Tällöin on suositeltavaa syöttää mieluummin helposti sulavaa nappulaa mitä saa esimerkiksi eläinlääkäriltä.
Oksenteleva/ripuloiva lemmikki menettää myös nestettä ja ravintosuoloja sairastaessaan ja siksi on tärkeää huolehtia että eläimellä on koko ajan tarpeeksi vettä saatavilla ja varmistettava että se juo tarpeeksi. Nesteen mukana menetettyjen veden ja suolojen korvaamiseksi voidaan juomaveteen sekoittaa esim. Nutrisaö-jauhetta.

Jos lemmikki on pentu, sairas tai vanhempi tai oireet jatkuvat useamman päivän kannattaa eläin käyttää eläinlääkärillä, koska ne saattavat kuivua huomattavasti nopeammin.

Lievää ummetusta voi hoitoo koiralla tai kissalla kotikonstein parafiiniöljyllä tai laksatiivilla. Mutta jos kotikonstit ei auta, lemmikki on ruokahaluton, kipeä tai sen yleiskunto on heikentynyt on ummetus hoidettava eläinlääkärissä.
Lemmikin ummetusherkkyyteen vaikuttavat mm. ikä, yleiskunto, ruokavalio, liikunta ja mahdolliset sairaudet.

Lemmikin haavan hoito toimii samalla periaatteella kuin ihmisen; haava olisi pidettävä puhtaana ja kuivana. Lemmikkiä on estettävä nuolemasta haavaa.

Haavan puhdistukseen käytetään joko ihan vettä tai lemmikille tarkoitettuja haavanpuhdistustuotteita (Cothivet/dermacool) sekä Betadinea. Lemmikille tarkoitetuissa haavanpuhdistusaineissa on yleensä lisättynä eteerisiä öljyjä, jotka ovat eläimestä pahanmakuisia etteivät ne sitten nuolisi haavaa. Haavoille on olemassa myös lääkehunaja-valmisteita, mitkä nopeuttavat haavojen paranemista ja ehkäisevät tulehdusta.

Vuotavan haavan päälle kannattaa laittaa ensin ihan sidetaitos, sen päälle elastista sideharsoa ja viimeisenä itseensä kiinnittyvää joustavaa sidettä. Itsestään kiinnittyviä siteitä löytyy myös eläimille omia ns. maustettuja versioita, joilla taas pyritään ehkäisemään ettei sitä sidettä revittäisi.

Kyyn puremassa eikä ampiaisen pistossa enää suositella ensimmäisenä annettavan kyytablettia vaan lemmikki olisi pidettävä levossa ja otettava heti yhteyttä lääkäriin. Eläinlääkäri voi sitten arvionsa mukaan ohjeistaa kyytabletin oton ja eläimelle tarvittavan annoksen.

Apteekista löydät myös eläimille tarkoitetut lisäravinteet. Kaikkia valmisteita ei ole tarkoitettu ihan päivittäiseen käyttöön ja käytöstä kannattaa keskustella eläinlääkärin tai farmaseutin kanssa.

Iholle ja turkille löytyy biotiini- sekä omega-valmisteita, mitkä ylläpitävät tervettä turkkia, vahvistavat kynsiä sekä helpottavat esimerkiksi kuivan ihon oireita.

Huonosti syövälle, aineenvaihdunta ongelmallisille vain kotiruokaa syöville tai sairaille koirille löytyy vitamiinivalmisteita ravintoaineiden saantia tukemaan.

Nivelvaivaisille löytyy mm. glukosamiinivalmisteita.