Kelan korvausjärjestelmä muuttui 1.4.2009
Eduskunta hyväksyi sairausvakuutuslain ja lääkelain muutokset, joiden perusteella viitehintajärjestelmä otettiin käyttöön 1.4.2009. Järjestelmä perustuu lääkevaihdon rakenteisiin, ja kaikki viitehintajärjestelmän valmisteet kuuluvat lääkevaihdon piiriin.
Viitehintaryhmän muodostavat keskenään vastaavat, samaa lääkeainetta sisältävät myyntiluvalliset lääkevalmisteet, joille on vahvistettu Kelan korvattavuus.
Viitehintaryhmälle asetettava viitehinta on korkein hinta, jonka perusteella ryhmään sisällytetyn lääkevalmisteen korvauksen suuruus voidaan laskea.
Se lasketaan ryhmän halvimmasta valmisteesta lisäämällä siihen 1,50 - 2 euroa valmisteen hintatasosta riippuen. Niin sanottu hintaputki on siis kapeampi kuin aiemmin lääkevaihdon yhteydessä.
Viitehintajärjestelmässä asiakas voi omalla valinnallaan vaikuttaa hänelle aiheutuviin kustannuksiin. Jos asiakas ostaa lääkevalmisteen, jonka hinta on enintään viitehinnan suuruinen, hänelle maksetaan korvausta (100, 72 tai 42 prosenttia) koko lääkkeen hinnasta.
Jos asiakas haluaa ostaa viitehintaa kalliimman lääkkeen, hän joutuu itse maksamaan lääkkeen hinnan ja viitehinnan välisen erotuksen.
Lääkäri voi kuitenkin edelleen kieltää lääkevaihdon hoidollisin tai lääketieteellisin perustein, jolloin korvaus maksetaan asiakkaalle normaalisti.
Järjestelmään sisällytetään nyt myös vuoden 2006 lääkelain muutoksella lääkevaihdon ulkopuolelle jätetyt samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältävät vastaavat valmisteet.
